Mistäkö siis selitän? No tietysti Wisdom of Crowds:ta, eli WOC eksperimentistä (josta tulee väistämättä mieleeni aina sanan kuullessani wokruoka ja jään pohtimaan miksen ole tehnyt sellaista moneen vuoteen). Idea vaikutti aluksi ihan hauskalta: Erilaisilta ihmisiltä lähdettäisiin keräämään vastauksia kysymyksiin joihin kovinkaan moni ei luultavasti 100% varmuudella osaisi vastata. Mutta tehtävän pointtina oli se, että kohdehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään: viisaat, tyhmät ja satunnaiset. Myös luokka jaettiin näiden ryhmien mukaan, itsehän parini kanssa valitsin viisaat-ryhmän. Mikä sitten tekee kohdehenkilöistä viisaista, tyhmiä tai satunnaisia?
"Viisaiden" vastauksia keräävien täytyi siis poimia mahdollisimman erilaisia ihmisiä mahdollisimman laajasta ikäskaalasta. Esimerkiksi jos kyselyn toteutti vain tietojenkäsittelyä opiskeleville pojille, olikin kyseessä "tyhmä"-ryhmä sillä kaikki kohdehenkilöt olivat liian samankaltaisia jotta kyselyyn oltaisiin saatu erilaisia vastauksia. Ei viisaiden-ryhmän tarkoituksena kuitenkaan ollut, että kaikki kohdehenkilöt tietäisivät vastaukset mahdollisimman tarkasti, vaan idea oli siinä, että osa saattoikin arvata/tietää vastaukset todella lähelle mutta kun toiset vastaajat veikkaisivat vastaukset alakanttiin, toiset yläkanttiin, heidän vastaustensa keskiarvo lähentelisikin totuutta.
Luokka keksi kysymykset kyselyyn nopeasti sen jälkeen kun opettaja oli ensin meiltä tiedustellut kuinka pitkä taimenen on vähintään oltava jotta sitä ei tarvitse päästää takaisin veteen vaan sen saa pyydystää. Oikea vastaus taisi olla jotain 30-50 senttimetrin väliltä, itse veikkasin 25 senttimetriä. Tietämykseni kaloistahan on kerrassaan hirmuinen. Mutta tällaisiin kysymyksiin piti meidän selvittää vastaukset viikon aikana 20 eri ihmiseltä:
- New Yorkin asukasmäärä?
- Plutoniumin puoliintumisaika?
- Juha Miedon hiihtomonon koko?
- Kuinka monta henkilöä Kannuksessa asuu?
- Minä vuonna Henry Saari osallistui mr. Finland kisoihin?
- Miten pitkä matka on Oulusta Helsinkiin?
- Lapin ( Maakunta ) pinta-ala?
- Kauan kestää lento Helsingistä Lissaboniin?
- Montako aktiivista käyttääjää facebookilla on?
- Montako McDonald’sia on Suomessa?
- Mikä on keilapallon maksimipaino?
- Kuinka monta prosenttia suomalaisista
miehistä kärsii puna-vihersokeudesta?
Minulla ja parillanihan on kokemusta siitä kuinka kadulta bongataan ihmisiä ja heiltä saadaan vastauksia gallupeihin, kiitos työssäoppimisjaksomme vuonna 2011 Raahen Seudun lehtitoimituksessa jolloin me saimme hoitaa kaikki gallupit. Siispä suunnistimme eräänä kylmänä torstaiaamupäivänä Anttilan eteen. Aluksi tehtävä ärsytti hirveästi, ei ollut pienintäkään motivaatiota alkaa jutustella vieraille ihmisille pirteä tekohymy naamalla mutta pikkuhiljaa mukavat juttutuokiot ihmisten kanssa paransivat fiilistä.
Taktiikka saada ihmiset kiinnostumaan hommasta löytyi aika pian: Heti tervehdyksen jälkeen oli sanottava kyseessä olevan KOULUtyö, muulloin ohikulkijoilta ei saanut vastaukseksi muuta kuin tympeän vilkaisun. Monet vanhemman puoleiset ihmiset olivat jo kulkemassa ohi valmiina sanomaan, että ei tällä kertaa, mutta kuullessaan meidän tarvitsevan apua koulutehtävässä, olivatkin yhtäkkiä valmiita auttamaan.
Olisimme voineet valmistautua paremmin, sen myönnän. Kyselylle varattu puolitoistatuntinen hurahti huomaamatta vaikka puoliakaan vastauksista ei oltu vielä saatu. Lisäksi suuri osa vastaajista oli ollut naisia, iältään yli 50-vuotiaita. Ihan fiksu ryhmä meidän kokoamamme ryhmä ei siis ollut mutta loppuarvioinnissa ja tulosten testaamisessa pärjäsimme kuitenkin yllättävän hyvin, paremmin kuin tyhmä-ryhmät ainakin.
Elina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti